Näin osakesäästötili toimii
Hallituksen päätöksen mukaisesti osakesäästötili otetaan Suomessa käyttöön vuonna 2020. Käytännössä osakesäästötili toimii niin, että kuka tahansa yksityishenkilö voi avata tilin valitsemassaan pankissa tai välittäjällä, joka tarjoaa palvelua.
Tilille voi tallettaa yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 50 000 euroa, jolla voi käydä kauppaa osakemarkkinoilla. Summa voi kasvaa suuremmaksi tilin sisällä osinkojen ja myyntivoittojen myötä ilman ylärajaa. Osingoista ja myyntituloista ei makseta veroa ennen kuin tililtä nostetaan varoja, jolloin pääomatuloveron suuruus lasketaan saadun tuoton perusteella. Pääomavero on tällä hetkellä 30 prosenttia ja 30 000 euroa ylittävistä pääomatuloista 34 prosenttia. Järjestelmä on havainnollistettu alla olevassa kaaviossa.
Suurimpana plussana hallituksen tekemässä päätöksessä on ehdottomasti se, että osakesäästötilijärjestelmä todella otetaan käyttöön. Listaamme tähän tilin hyvät ja huonot puolet.
Hyvää
Osinkojen sisällyttäminen osakesäästötiliin on ollut Osakesäästäjien merkittävimpiä tavoitteita. Osinkojen verotus on tällä hetkellä todella epätasa-arvoista, mihin järjestelmä tuo pienen helpotuksen.
Osakesijoittamisen tasapuolisempi verokohtelu on merkittävä edistysaskel suomalaisten kannustamisessa vaurauteen. Tähän asti muita sijoitusmuotoja, kuten rahastosijoituksia ja kuorisopimuksia, on kohdeltu verotuksessa täysin eri periaattein kuin suoraa osakesijoittamista.
Myyntivoitot eivät vaikuta tukiin ennen varojen nostamista pois osakesäästötililtä. Esimerkiksi opiskelijan ei enää tarvitse harkita myyntipäätöksiään sen perusteella, vaikuttavatko saadut tulot opinto- tai asumistuen määrään.
Valtion verotulot kasvavat pitkällä tähtäyksellä, kun valtiolta välittömästi saamatta jäävät verotulot sijoitetaan osakemarkkinoille, eikä tili mahdollista osinkoverohuojennusta eikä hankintameno-olettamaa.
Huonoa
50 000 euron katto on tarpeeton. Vaikkei yläraja vaikuta keskimääräisen piensijoittajan elämään, suurempi yläraja tai sen puuttuminen kokonaan parantaisivat etenkin suursijoittajien toiminnan läpinäkyvyyttä. Lisäksi yksityiset sijoittajat pääsisivät vaurastumaan täysimääräisesti korkoa korolle ‑ilmiön ansiosta, jolloin suurempien tuottojen myötä valtiokin saisi enemmän verotuloja.
Osinkoverohuojennus ja hankintameno-olettama jäävät sijoittajalta hyödyntämättä. Osinkoverohuojennus on 15 % saaduista osingoista, hankintameno-olettama on 40 % yli kymmenen vuoden pituisille sijoituksille ja 20 % sitä lyhyemmille.
Tarpeettoman pitkä aika järjestelmän käynnistämiseen. Ei ole mitään estettä sille, että osakesäästötili olisi mahdollistettu jo vuodelle 2019.