EKP:n suositus pankkien osinkopolitiikkaa kohtaan on huolestuttava
Euroopan keskuspankki (EKP) edellyttää pankeilta pidättäytymistä voitonjaosta vuosilta 2019-2020. Voitonjaolla tarkoitetaan tässä yhteydessä osinkoja ja omien osakkeiden takaisinostoja. EKP:n suosituksen mukaan voitonjako voi olla korkeintaan 15 prosenttia näiden kahden vuoden voitoista, ja rajoitus on voimassa syyskuun loppuun 2021.
Syy EKP:n lausumille rajoituksille on ymmärrettävä, ainakin keskuspankin näkökulmasta. On odotettavissa, että esimerkiksi konkurssien määrä lisääntyy ensi keväänä oleellisesti, mikä heikentää pankkien tuloksia ja alentaa siten niiden vakavaraisuutta. Pankkien luottoriskitapaukset voidaan EKP:n pankkivalvontaelimen mukaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan:
- Jokainen asiakas on luokiteltu luottoriskin varalta
- Ongelma-asiakkaita ei ole yksilöity, vaan luottotappioihin on varauduttu kasvattamalla puskureita
- Ei olla juurikaan tehty toimenpiteitä
Erityisesti viimeinen kategoria on ongelma monien eurooppalaisten pankkien kohdalla, ei niinkään suomalaisten pankkien, jotka kuuluvat pääsääntöisesti ensimmäiseen kategoriaan.
EKP:n suositus ei siten kohtele pankkeja tasapuolisesti voitonjaon osalta. Esimerkiksi Suomen omistetuimman pörssiyhtiön Nordean kohdalla suositus tarkoittaisi 10-20 sentin osinkoja ensi keväänä, kun sijoittajien odotus on ollut moninkertainen. Lisäksi osinkoa rajoittaa pankkien ydinvakavaraisuus, jos se on tippumassa enemmän kuin 0,2 prosenttiyksikköä. Suositus on ongelmallinen myös Suomen laissa määritellyn vähemmistöosingon osalta.
Osakesäästäjät on huolissaan pankkien tilanteesta sijoituskohteena. Uskaltaako pankkeihin enää sijoittaa, jos myös hyvin hoidettuja pankkeja säädellään tällä tavalla markkinatalouteen kuulumattomilla ja osakeyhtiölain vastaisilla ohjeistuksilla? Pankkikriisissä 1990-luvulla nimenomaan osakkeenomistajat olivat pelastamassa pankkeja lukuisien osakeantien myötä. Onko tällaiseen jatkossa enää halua, jos pankit eivät saa maksaa tuottoa keräämälleen pääomalle?
Osakesäästäjät toivoo, että keskuspankit ja päättäjät ajattelisivat asioita pidemmällä tähtäyksellä kuin yksi vuosi. Niin osakkeenomistajatkin tekevät.